Urakkasopimus luetaan tosissaan kahdesti: kun se allekirjoitetaan ja kun jokin on mennyt pieleen. Useimmat työmaalla olevat ovat mukana vain jälkimmäisellä kerralla. Silloin asia ratkeaa harvoin sen perusteella, mitä osapuolet sopivat, vaan sen perusteella, mistä joku ehti ilmoittaa toiselle työn aikana – ja onko se tallessa kirjallisena.
Kolme roolia, jotka elävät sopimuksen kanssa
Vastaava työnjohtaja
Saa ensimmäisenä tietää, että jokin poikkeaa. Siitä hetkestä ilmoituksen määräaika alkaa kulua, riippumatta siitä, milloin toimisto kuulee asiasta.
Työnjohtaja
Pitää työmaapäiväkirjaa ja kirjaa esteet. Sieltä peräisin oleva merkintä on usein ainoa jäljellä oleva näyttö, kun kysymys nousee esiin vuotta myöhemmin.
Laskujen hyväksyjä
Tarvitsee nähdä, onko työ tilattu muutostyönä vai sisältyykö se jo urakkahintaan, ennen kuin lasku menee eteenpäin.
Tämän käymme läpi
- Kirjallisuusvaatimus: mitkä ilmoitukset on tehtävä kirjallisesti ollakseen päteviä, ja mitä tapahtuu niille, jotka eivät koskaan päätyneet paperille
- Ilmoitukset ja määräajat – milloin kello alkaa käydä, ja mitä tekemättä jäänyt ilmoitus maksaa silloinkin, kun on asiassa oikeassa
- Esteet ja lisäaika: mitkä tapahtumat pidentävät sopimusaikaa ja mitkä vain siirtävät kustannuksen
- Työmaapäiväkirja, poikkeamaraportit ja kokouspöytäkirjat näyttönä, ja mikä kestää, kun asia ratkaistaan
- Maksaminen: maksuerätaulukko, eräpäivät ja oikeus pidättää maksu
- Vastuu luovutuksen jälkeen – mitä jää urakoitsijalle ja kuinka pitkäksi aikaa
Työmaapäiväkirja ratkaisee useammin kuin sopimus
Kun riita on kerran syntynyt, sopimusteksti pysyy paikallaan mutta muistikuvat liikkuvat. Ratkaisevaa on siksi harvoin pykälä vaan merkintä: kuka oli paikalla, mikä ilmoitus annettiin ja minä päivänä. Päivittäin pidetty työmaapäiväkirja vie muutaman minuutin. Neljän kuukauden jälkikäteinen kokoaminen maksaa huomattavasti enemmän, eikä siitä silti koskaan tule yhtä uskottavaa.
Usein kysyttyä urakkaoikeudesta
Kysymyksiä, joita saamme projektipäälliköiltä ja työnjohtajilta, jotka valitsevat koulutusta.
- Tarvitsenko juridisen taustan?
- Et. Koulutus lähtee työmaan tilanteista eikä lakitekstistä, ja käsitteet selitetään siellä, missä ne tulevat vastaan. Se on kirjoitettu projektien ammattilaisille, ei juristeille.
- Voiko sen suorittaa etänä?
- Kyllä. Urakkaoikeus on verkkokurssi, jota opiskellaan omaan tahtiin, ja se toimii yleensä hyvin, kun osallistujat ovat eri paikkakunnilla tai eri projekteissa.
- Sopiiko se sekä tilaajalle että urakoitsijalle?
- Kyllä, säännöt näyttävät samoilta molemmista suunnista. Usein on lisäksi hyödyllisempää kuulla vastapuolen velvollisuudet selitettyinä kuin omat.
- Meillä ei ole kirjallista sopimusta pienemmissä töissä. Onko sillä merkitystä?
- On, mutta ehkä ei niin kuin luulette. Ilman sovittua vakioehtoa sovelletaan sen sijaan yleistä siviilioikeutta, ja se jakaa vastuun ja riskin eri tavalla kuin vakiosopimukset. Se, mitä sovelletaan, kun mitään ei ole sovittu, on oma osansa koulutusta.
Osallistuuko useampi samasta projektista?
Silloin kannattaa, että he lähtevät samasta sopimuksen tulkinnasta jo ennen kuin seuraava poikkeama tulee vastaan.
Katso kaikki kurssit